Kevät on aikaa, jolloin moni tuskailee tulevaisuuden, siitepölyallergian ja polkupyörän huoltamisen kanssa. Näistä tulevaisuus on kenties suurin haaste, ainakin, jos tulevaisuuden kannalta tärkeää on tietää, mihin hakee yhteishaussa.
Minä tuskailin yhteishaun aikaan montaa asiaa. Tiesin, että kieli ja kirjallisuus kiinnostivat, mutta en tiennyt, miten pääsykokeeseen kannattaa lukea, millaista yliopistossa on, tai mitä hemmettiä tarkoittavat pääsykoekirjassa vilisevät sanat ekstradiegeettinen kertoja tai diskurssi.
Ei jumalauta, minä ajattelin pääsykoekirjan ääressä. Samalla pyörittelin mielessäni, tuleeko minusta mitään isona, jos ryhdyn humanistiksi. Etenkin, kun olin aikaisemmin saanut opiskelupaikan myös ympäristöteknologiaan. Mutta tulihan minusta jotain, koska niin elämässä käy: asiat järjestyvät ja sitä löytää itsensä paikoista ja tilanteista, joihin ei osannut kuvitellakaan päätyvänsä. Ja lopulta kaikki menee aina hyvin.
Jälkikäteen ajateltuna yliopistohaussa pelottavinta oli juuri se, että en tiennyt, millaista yliopistossa on. Mitä siellä opiskellaan, jos siellä opiskellaan suomen kieltä tai kirjallisuutta? Millaisia työllistymismahdollisuudet ovat? Millaista on yliopisto-opiskelijan arki? Millaisia haasteita kohtaa opintojensa aikana?
Olen kirjoittanut näistä aiheista aiemminkin, ja alle linkatuista kirjoituksista löydät lisätietoja yliopistohommista. Toivottavasti tieto helpottaa tässä tapauksessa tuskaa ja auttaa oman hakukohteen valinnassa ❤
1. Millaista on suomen kielen opiskelu yliopistossa?
Suomen kielen opinnoissa pääsee lauseenjäsennyksen ja äänne- ja muoto-opin lisäksi perehtymään esimerkiksi sukukieliin ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin, kuten kielipolitiikkaan ja sosiolingvistiikkaan. Sen sijaan opinnoissa ei päntätä viittä vuotta kielioppisääntöjä. Niitä varten on omat hakuteokset.
Tässä jokainen on oman onnensa seppä -asenneilmapiirissä kaikkia kiinnostaa tietenkin se, millaisiin töihin suomen kielen pääaineesta valmistutaan. Tyypillisin mieleen tuleva ammatti on äidinkielen opettaja, mutta suomen kielen maistereita työskentelee esimerkiksi tiedottajina, toimittajina, sisältömarkkinoijina, yritysviestinnässä, copywritereinä tai kielenhuoltajina. Sivuaineet, harrastukset, kiinnostuksenkohteet ja sattumat vaikuttavat urapolkuun.
Minun työnkuvaani kuuluu sisältömarkkinointia, copywritingiä ja viestintää. Nykyiseen työpaikkaani päädyin kaupallisen ja it-alan työkokemuksen, aikaisempien kirjoitustöiden sekä digimarkkinointiverkkokurssien ansiosta. Lue lisää opiskelusta ja työllistymisestä täältä. Kurkkaa myös kirjoitukseni kirjallisuuden yliopisto-opinnoista.
2. Miten valmistautua pääsykokeisiin?
Nykyään pääsykokeiden painoarvoa on pienennetty joillakin aloilla. Se on ihan mukava kehityssuunta, koska pääsykokeisiin lukeminen on yhtä miellyttävää kuin lattiakaivon putsaaminen oksennustaudissa.
Jos haet alalle, joka vaatii pääsykokeisiin pänttäämistä, kokosin hyödyllisiä vinkkejä ja opiskelutaktiikoita tähän kirjoitukseen. Lukusuunnitelma, tauotus, keskeisten käsitteiden ja teorioiden ymmärtäminen ja laadukas tiedon jäsentäminen pelkän läpilukemisen sijasta ovat avaimia hyvään pääsykoemenestykseen.
Ja karkit. Tai lenkkeily. Tai ihan mikä tahansa piristävä ja voimia tuova asia.
3. Mitä kaikkea yliopistossa oppii ja onko ok olla hukassa?
Yliopisto-opinnot sijoittuvat siihen ikään, jossa kasvetaan aikuiseksi monella tavalla. Muutetaan pois kotoa, itsenäistytään, tehdään virheitä, etsitään omaa paikkaa ja odotetaan sitä maagista hetkeä, kun aivot ovat vihdoin kehittyneet täyteen mittaansa. Se tapahtuu noin 25-vuotiaana, ja siksi joidenkin tutkijoiden mukaan ihminen on kypsä tekemään tärkeitä päätöksiä vasta tuossa iässä. Ammatti painostetaan valitsemaan jo paljon aiemmin, joten siksi ajoittainen hukassa oleminen kuuluu täysin asiaan.
Nuorten aivojensa ja identiteettikriisien takia moni ehtii opiskeluvuosien aikana hieman kompuroida tai vähintäänkin keksiä sijaistoimintoja, joiden avulla lykätä esseen kirjoittamista tai kirjatenttiin lukemista. Näitä kasvuvuosien fiiliksiä, yliopistossa opittuja toisarvoisia asioita ja humoristisia elämänoivalluksia olen koonnut erinäisiin vitsihuumoripostauksiin, esimerkiksi:
4. Mikä minusta tulee isona?
Ammatinvalintakysymys riivaa montaa meistä monta kertaa elämän aikana. Se riivaa opiskelupaikkaa valitessa, mutta se riivaa myös valmistumisen hetkellä ja työelämässä. Maailma muuttuu ja aloja syntyy ja kuolee. Emme voi ennustaa, millaisia töitä tämän hetken ekaluokkalaiset aikuisina tekevät. En minäkään olisi ekaluokkalaisena osannut kuvitella, että istuisin päivät kirjoittamassa asioita internetiin ja saisin siitä palkkaa. Hyvä, että maaseudulla silloin tiedettiin, mikä internet on.
Siksi arvokkain yliopistossa oppimani taito on ollut taito oppia. Olen työelämässä opetellut ja oppinut paljon uutta, ja uskon tekeväni sitä koko loppu-urani. Samoin uskon, että en koko loppu-uraani kirjoita asioita internetiin ja saa siitä rahaa. Ne hommat voivat loppua koska vain – esimerkiksi silloin, kun kaikki maailman väsyneet ylläpitäjät lähtevät yhtä aikaa lounaalle ja internet kyykkää.
Todennäköisesti monella meistä on elämän aikana monta ammattia. Siksi uravalinnasta ei kannata kokea mieletöntä tuskaa. Jokainen koulutus on hyväksi ja avaa ovia kohti seuraavaa koulutusta tai työtä. Maailma muuttuu, niin muuttuu urakin, ja elämä kantaa aina. Lisää ura-ajatuksia voit lukea täältä.
5. Apua, en tiedä, mitä valitsen!
Jos oma haaveala tai -ammatti ei ole kirkkaana mielessä, siitä ei kannata hätääntyä. Monella muullakaan ei ole. Omia kiinnostuksenkohteitaan ja luonteenvahvuuksiaan voi kartoittaa kutsumuskartan ja luonteenvahvuustestin avulla. Niistä oli minulle aikoinaan valtavasti apua, kun pohdin, mikä minä nyt sitten olen isona. (Siis sen lisäksi, että olen pitkä.)
Lisäksi elämässä on rajattomasti mahdollisuuksia ja mikään valinta ei ole peruuttamaton. Pääainetta voi aina vaihtaa (tein itsekin niin). Työpaikkaa voi aina vaihtaa. Yliopistoon voi hakea aina uudestaan, jos ovet eivät ensimmäisellä kerralla aukea. Yhteishaku on vain yhteishaku. Niitä tulee uusia yhtä varmasti kuin siitepölyä ja eduskuntavaaleja.
Tsemppiä hakuun ja pääsykokeisiin!
Seuraa blogia:
Jätä kommentti