Näin käyt festareilla

Suomen kesä on tunnetusti lyhyt ja festaripitoinen. Täydellisen festarikokemuksen saavuttaminen voi joskus olla pienestä kiinni – puuttuva pressu, ämpäri tai korvatulppa saattaa pilata koko viikonlopun. Näillä vinkeillä et kuitenkaan voi epäonnistua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Festivaalin valinta ja sovelias festivaalikäytös:

  • Jos et halua maksaa lipuista, hankkiudu festaritalkoisiin. Itse olen vuosien varrella päivystänyt järkkärikopilla, roudannut, siivonnut backstagea ja keräillyt roskia. Talkoolaisena saat yleensä ilmaiset liput, ilmaisen telttapaikan ja lämmintä ruokaa.
  • Pidätkö leirintäalue-elämästä? Valitse festari sen mukaan: Ilosaarirock oli vuosikausia kaveripiirini vakiofestari, koska leirintäalueen meininki on hyvä, ja koska se sijaitsee festarialueen kyljessä. Jos et pidä leirintäalueista, mene kaupunkifestareille.
  • Hanki hyvät korvatulpat ja käytä niitä. Kun sinulla on kunnolliset tulpat, sinun ei tarvitse repiä tulppia pois korvista kesken keikan ja huutaa kaikille kännissä vain muutaman hertsin tähden!!!!
  • Pidä huolta kaverista ja sopikaa jokin vakiopaikka tapaamista varten. Joltakulta teistä loppuu kuitenkin akku, ja/tai matkapuhelinverkko lakoaa suuren käytön vuoksi.

Leirintäalueella:

  • Ota mukaasi ämpäri. Sellainen tavallinen muoviämpäri, joita jaetaan joskus ilmaiseksi. Se on kevyt kantaa ja sitä voi käyttää joko tuolina tai jääkaappina: täytä se vesipisteeltä saatavalla kylmällä vedellä ja upota juomasi sinne. Naureskele sen jälkeen muille, jotka juovat lämmintä kaljaa.
  • Jos olette reissussa isin autolla ja jos parkkeeraatte sen koko viikonlopuksi johonkin, veivatkaa auton ikkunat kiinni. Viikonlopun aikana sataa kuitenkin.
  • Pese hampaasi – aamuyöllä vesipisteellä saattaa ajautua mitä hienoimpiin keskusteluihin.
  • Ystävysty telttanaapureidesi kanssa, koska saatat päätyä outoihin kitarajameihin, istumaan muovilaatikkoon tai vaikka samalle irkkikanavalle heidän kanssaan. Jaettu ilo on paras ilo.
  • Syö makkaraperunat aamukuudelta. Näin heräät uuteen festaripäivään hieman parempivointisena, eikä ruokakojullakaan ole jonoa.
  • Jos telttasi on surkea, jonkinlainen keräilyerä tai jos se on viimeksi ollut isoveljesi käytössä, ota mukaasi pyykkipoikia. Niillä voit kiinnittää telttakangasta teltan tukirakenteisiin tai kiinnittää sadekankaan, tai pressun, jos veljesi on hukannut sadekankaan, teltan päälle.
  • Ota mukaasi pressu.
  • Ota mukaasi kumisaappaat ja sadetakki. Tarvitset niitä kuitenkin. Tarvitset myös käsidesiä, aurinkorasvaa, vessapaperia ja kosteuspyyhkeitä. Hiustenkuivaajaa et tarvitse, mutta jos kuitenkin pakkaat sen mukaan, muista kiljaista että onks täällä sähköä, voiks täällä föönata.

Viimeisin ja tärkein pointti:

  • Jos mahdollista, yritä luistaa festareita seuraavan maanantaiaamun työvuorosta. Tarvitset maanantaita esimerkiksi kotiutumiseen, hiustesi takkujen selvittämiseen, märkien tavaroidesi kuivattamiseen ja puhdistamiseen sekä muuhun toipumiseen. Jos kuitenkin aiot mennä maanantaina töihin, juo 1,5 litran vichypullo ennen sitä. Tämä onnistuu esimerkiksi junamatkan aikana.

 

Hauskaa festarikautta!

Ps. nää kuvat on aivan irc-galleria -tasoa.

Juuri ennen pimeää

Nyt niitä on, hitaita elokuisia arki-iltoja, kun sade on päättänyt saapua ja pudota arjen päälle, valuttaa syksyä kuluneen kesän ylle. Minä luulin, että elokuu olisi vielä kesäkuukausi, mutta kuten usein, luulot osoittautuvat vääriksi, todellisuus jotenkin toiseksi.

Elokuu ei ole kesäkuu, joten on ihan ok viettää iltaa sisällä kulahtaneessa t-paidassa, lukea kirjoja, kuunnella musiikkia, pestä pyykkiä, tiskailla. Laittaa Spotifystä soimaan fiilistelymusiikkia, lämmitellä rauhassa glögiä, koska kyllä, minulla sattuu olemaan sitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viileästä sateesta huolimatta on asioita, jotka ovat lämpimiä ja turvallisia, armeliaita. Muki sormia vasten. Pihlajanmarjojen täyttämät puut, kypsyvien omenoiden tuoksu aamuisilla työmatkoilla. Kings of Convenience (kuinka 00-lukua!), villasukat narisevaa lautalattiaa vasten.

Kesän viimeiset hetket ovat kuin hetki ennen rakastumista. Kuin se hetki, jona katsoo toista, tajuaa olevansa liemessä peruuttamattomasti, katsovansa jotain uutta ja tuntematonta, joka ailahtaa kehon läpi kuin äkillisesti pimenevä lempeä syyskesän yö.

I’d rather dance with you, lauletaan taustalla, ja minä kietoudun tähän hellään pimeyteen. Tässä on hyvä. Syyskesä, sinussa on hyvä.

Tekstariskandaali

Pienet asiat saavat havahtumaan aikaan, aikaan, joka livistää ohitseni. Yhtäkkiä Gilmoren tyttöjen kännykät näyttävät kömpelöiltä, meikkityylit tunkkaisilta. Evanescence ja Las Ketchup kuulostavat kulahtaneilta ja noloilta.

Kukaan ei käytä enää laattavöitä, IRC-Galleriaa tai Eastpakin reppuja. Kännykkälogot eivät ole tuottoisa bisnes, liittymän saldoraja ei pauku. Kaverille viestittäessä ei tarvitse miettiä 160 merkin rajaa tai sitä, että moniosainen tekstiviesti ei mahdukaan kerralla sim-kortin muistiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
The Book!

Ja tekstiviestit: paitsi että niillä pystyi aiheuttamaan poliittisen skandaalin, niitä myös vaalittiin. Kun puhelimen muistiin mahtui 20 viestiä, piti harkita tarkkaan, mitkä viestit säästää.

Viesteistä säilöttävimpiä olivat ainakin

  • Kivoilta pojilta tulleet viestit!!! (Silloin harvoin kun niitä tuli)
  • Kehut ja onnentoivotukset, kuten ”lauloit tänään hienosti” tai ”onnea esitykseen. Ainakaan edellisessä setissä ei ollut hyviä soittajia (paitsi mä)”.
  • Kuolemattomat älynväläykset, kuten ”Elämä on kuin suuri kaatopaikka, ja sekin on tyhjä.”
  • Raivoisat lohdutukset, kuten ”No voi nyt vittu mikä jätkä! Eikö se yhtään ajatellut sun tunteita?! Ei morjesta…” (pätee edelleen)
  • Vuoden 2003 suurimpaan rakkauteeni, eli Tuomas Holopaiseen, liittyvät läpät. (+ kiihkeä päässälasku: se on syntynyt -76 ja mä -88, ONKO SE MULLE LIIAN VANHA, MINÄHÄN OLEN VANHA SIELU)

 

Nollarilla myös paperibisnes eli kulta-aikaansa, koska kaikkihan pitivät päiväkirjan lisäksi tekstaripäiväkirjaa. Jossain vaiheessa oli vain luovutettava sim-kortin muistin suhteen ja kirjoitettava saapuneet viestit ylös.

Tässäpä autenttisia arkiston aarteita (julkaistu kirjoittajien luvalla)

14.7.2003 S:

Hiki valuu lits-läts… Eka työpäivä takana ja henki kulkee – vielä! 🙂 Mulla olis kirjastosta COB-dvd lainas, joten enää puuttuu soitin…?!? Mites se sun heilas…

Jännät kesätyöt, check. DVD-soittimet eivät olleet vielä levinneet maaseudulle. Children of Bodom = Nightwishin jälkeen maailman tärkein asia.

 

4.1.2004 A:

Heipähei. Ajattelin ihan sen varalta että sä turhaan (?) odotat romanttisia viestejä joltain miehenturjakkeelta, tekstata sulle jotain ettet vallan pitkästyisi. Ainoo tarkoitus EI siis ole tukkii sun viestimuistii 🙂

A:

*huh* Älä nyt pidä mua hulluna tai mitään mut tuli vaan mieleen että rukoiletko sä koskaan? Mä ainakin rukoilen suurempaa viestimuistia 😉 Ei vaan. Mutta oikeesti?

Viestimuistin rajallisuus oli aina läsnä, mutta siitä huolimatta teologis-eksistentiaaliselle tasolle siirryttiin melko näppärästi.

 

8.2.2004 E:

Senkin vietävän turilas! Saat syytteen viattoman mieleni turmelemisesta, X:n puhtoisen olemuksen pilaamisesta mielessäni sekä turhien toiveiden elättelystä.

Kyllä, silloin odotettiin aina sydän pamppaillen, että viesti olisi JOLTAIN MUULTA KUIN BESTIXELTÄ.

 

26.4.2004 K:

Oliko toi ”mun tasolleni ei moni yllä” tarkoitettu pituuden vai soittotaidon ansiosta?

Se pituus. Se pituus.

 

Ajatelkaapa nykyteinit tätä! Minun nuoruudessani oli tällaisia käpylehmähommia vaan. Mutta hauskoja käpylehmähommia, nehän pistävät minut nauramaan kaksinkerroin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Meikä käpylehmien aikaan, laukussa on varmaan Nokian 3310

 

Ja te kaikki perverssit, jotka odotitte niitä likaisimpia viestejäni! Odottakaas seuraavaa postausta…