Kokeilin tipatonta tammikuuta – miten meni noin niinku omasta mielestä?

tipaton-tammikuu
Kuva: Scott Warman / Unsplash

Sain loppuvuodesta villin idean, että voisin kokeilla tipatonta tammikuuta. Nyt 75 % lukijoista ajattelee, että olen eeppinen ongelmakäyttäjä, joka kiertää Kallion baareja monta kertaa viikossa, kusee keskelle katua, könyää taksilla himaan ja kiskoo muutaman loiventavan ennen töihin menoa odottaakseen siellä koko päivän iltaa, jolloin pääsee vetämään uudestaan.

Sellaisesta ongelmakäytöstä ei ollut kyse. Kyse oli havainnosta, että tissuttelusta on tullut hyvin luontainen osa sosiaalista kanssakäymistä: Kun mennään afterworkeille, juodaan yhdet. Kun käydään keikalla, juodaan yhdet. Kun mennään syömään, juodaan yhdet. Kun juhlitaan jotain, juodaan yhdet. Kun tavataan ystäviä, juodaan yhdet. Kun on ollut rankka työviikko, juodaan yhdet.

Yksien juominen ei ole paljon, mutta se on tarpeetonta. Alkoholi on alkoholia, oli se sitten rajoitettu erä ybercoolia pienpanimo-olutta tai lasillinen laadukasta viiniä. Se on samaa alkoholia kuin Magyar, Gambina tai Valdemar, ja niitä kukaan ei pidä cooleina juomina. Paitsi ehkä ironisesti. (On minustakin Ilosaarirockissa otettu valokuva, jossa halaan Magyar-hanapakkausta, mutta se on kyllä aivan toinen tarina se.)

Siksi päätin altistaa itseni kuukauden kestävälle ihmiskokeelle. Miten se sitten meni?

Heti tammikuun alussa jouduin tiukkaan tilanteeseen: afterworkeille. Muut joivat olutta, minä join teetä. Sanoin, että en oo raskaana vaan tipattomalla. Tuntui vähän tylsältä ja tuntui siltä, että pitää perustella, miksi en juo sitä yhtä.

Joten minä perustelin, ja perusteleminen tuntui määrittelevän koko kuukautta. Vaikka sehän oli aivan hassua. Ongelma ja tarve perustelulle olivat täysin oman pääni sisällä.

Tammikuun aikana olin myös kahdesti syömässä siten, että muu pöytäseurue kiskoi alkudrinkit, ruokaviinin ja ehkä jotain jälkkäriksi. Minä, jälleen, en ole raskaana, mutta. Sitten kävin yhdellä keikalla, jolla join limsaa. Sitten olin perjantai-iltana ystävälläni, hän joi olutta, minä teetä.

Join tammikuussa enemmän teetä kuin koko viime vuonna yhteensä. Sen avulla selvisin tipattomasta, jonka ainoa vaikea asia oli, että koin tarpeelliseksi selittää valintaani. Yksien juomisesta on tullut niin luontainen osa kulttuuria, että kun sen yhden skippaa, tuntee itsensä heti selitysvelvolliseksi, vaikka eihän se niin ole. Ketään ei oikeasti kiinnosta, paitsi ehkä silloin, jos vedät niin pahat kännit, että oksennat ystäväsi merkkilaukkuun.

Sen yhden, sen voi joko juoda tai jättää väliin. Valinta on aina oma. Tänään minä ajattelin juoda ensimmäisen yhden tänä vuonna.

Mikä on sinun ja kaveripiirisi suhde alkoholiin?

FACEBOOK      BLOGLOVIN      INSTAGRAM

8 vastausta artikkeliin “Kokeilin tipatonta tammikuuta – miten meni noin niinku omasta mielestä?

  1. Jos mä juon yhden ni se on enemmän ihmettelyn aihe ja tutut nauraa mun ”hurjuudelle”. Eli alkoholinkäyttö on toooodella vähäistä. 😁 Mä voin ottaa joskus saunasiiderin, juon mielelläni kuoharia juhlissa ja voin maistaa viiniä. Mutta hyvin voin olla ilmankin.

    Liked by 1 henkilö

    1. Mä en taas ole ikinä pystynyt noihin saunajuomiin! Mulle tulee saunassa helposti huono olo tai vähintäänkin nestehukka – siis jo ihan lyhyestä saunareissusta. Eli saunakalja on meikäläiselle aivan no-no. Seuraukset muutamasta kokeilusta ovat olleet katastrofaalisia 😀

      Liked by 2 people

  2. Miulla on pyörinyt päässä postaus samasta aiheesta. Olen ollut alkoholitta nyt suunnilleen lokakuun puolivälistä asti ja voi herssiunaa sitä selittelyn määrää mitä siitä on välillä seurannut. On tämä Suomen alkoholikulttuuri hieman vinksallaan, kun juomattomuutta joutuu selittelemään, mutta juomista ei.

    Liked by 1 henkilö

    1. No niinpä! Se selittely oli kaikkein raskainta, vaikka lopulta sitten päätin, että ketään ei kiinnosta. Mutta on kyllä vinksahtanutta, että alkoholin juominen on se normi ja siitä poikkeaminen jotain, mikä vaatisi ”hyvän” perusteen, kuten antibioottikuurin tai raskauden.

      Tykkää

  3. Haha sulla on ihana tapa kirjottaa! Ite tuli rilluteltua 18 vuotiaana se kesä ja vielä siitä seuraava kesä 19 vuotiaana, sitten alkoholi alko jäämään pikku hiljaa pelkästään juhla käyttöön ja niitä nyt harvoin onkin! Muutaman kerran ollaan viinipullo ostettu puolison kanssa, kun ollaan juustoa ostettu. Tuolla se puolikas viini onkin karahvissa monen kuukauden takaa. Ei oo pitkään aikaan tullut käytyä yksilläkään, vaikka iltaa on tullut vietettyä kaupungilla, ei jotenkin tunnu niin välttämättömältä jutulta, mielummin oon ostanut Chai laten 😀 Tota samaa selittelyä on itekkin joutunut aikanaan tekemään, kun pidin 100 päivää ilman alkoholia, voi pojat kun oli tylsää samaa toistaa repeatillä!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos ❤ Tuo juomattomuuden selittely on ärsyttävää, mutta kyllähän se jotain meidän kulttuuristamme ja sen alkoholikeskeisyydestä kertoo.

      Mäkin olen nyt kokenut, että alkoholi sopii parhaiten juhlahetkiin. Se lisää niiden juhlavuutta, kun ei ole tapana juoda yksiä milloin minkäkin normipäivällisen yhteydessä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s