Kirjastot. Tunnelma, kirjojen tuoksu ja ne lukuisat hyllymetrit hymyilyttävät aina.
Ikenissä tuntuva kuiva ja kirpeä valkoviini perjantai-iltana – tai kai se toimii myös muina iltoina.
Viherkasvien kastelu aamuisin.
Mun kreisi amaryllis, jonka jouduin tukemaan kengännauhalla ikkunankahvaan.
Eräs Telegram-ryhmä, jonka mitä-kaikkea-kolmikymppisen-naisen-pitääkään-kestää -keskustelulle nauroin ääneen.
PMMPn Rakkaudesta-levy, jonka kuulas soundi tuntuu keväältä ja jonka sanoituksista tämän postauksen otsikko on napattu.
Tulppaanit, jotka saapuvat kauppoihin muistuttamaan, että tätäkin talvea on päivä päivältä vähemmän jäljellä.
Se aamu, jona lähdin töihin leudossa ilmassa lintujen laulaessa ja huomasin, että enää ei ole täysin pimeää.
Mikä sinua ilahduttaa juuri nyt? ❤
Hih, konstit on monet. Kengännauhat on muuten melkein kuin niksipirkan sukkikset, käy vaikka mihin tarkoituksiin.
Komea kasvi, ihan kuin keväänhenki itse 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kengännauhoista on kyllä moneksi! Niillä on paikattu rinkan pettänyttä hihnaa ja solmittu milloin mitäkin, vaikka sitten kasveja ikkunankahvaan.
Tuo kasvi on kyllä huikea yllättäjä. Näyttää kasvattavan vielä yhden uuden varren. No, antaa tulla vaan, kyllä tuohon ikkunalaudalle just ja just vielä mahtuu 🙂
TykkääTykkää
Tuo, että ei ole aamuisin enää pimeää, ilahduttaa mua just nyt ihan valtavasti! ❤ Kukkaset on kanssa sellasia, mistä riittää iloa. 😊
TykkääLiked by 1 henkilö
Valoisat aamut on kyllä mielettömän ihana juttu ❤ Miten sitä onkaan taas selvinnyt ilman…
TykkääLiked by 1 henkilö
Kaikkein eniten ilahduttaa se, ettei näin kello kahdeksalta aamulla ole enää pimeää. ❤
TykkääTykkää
Sepä just ❤ Ihan käsittämätön ajatus, että ihminen ylipäätään voi selvitä sellaisesta pimeydestä, josta tässä on taas selvitty. Huh.
Kohti kevätpäivän tasausta sit vaan! 🙂
TykkääTykkää